Ensimmäiset päivät oli melkoista rallia. Jotain uutta kokoajan, jatkuvaa kuullun ymmärtämistä ja vielä useammin ymmärtämättömyyttä. Myös rälli-inglish oli kovassa käytössä. Yllättävää kyllä, sain useammin asiani perille, kuin että se olisi jäänyt joltakulta ymmärtämättä. Tai ainakin siltä se näytti. Varmahan en voi olla.

Treeneissä niin ikään raikasi usein alussa rälli-inglishin perään kovaan ääneen suomalainen kaksi sanaa käsittävä kysyvä lause. Ja raikaa itse asiassa aika usein edelleen. MARJUT LIIVI?! MARJUT KESKILINJA?! MIRA TÖTSÄ?! MIRA KATSE YLÖS? HILMA MENESTYS? Eli koutsi on edelleen melko usein, ei pallo, vaan sanat hukassa. Mimmeiltähän vastaus tulee kuin apteekin hyllyltä joko Englanniksi, Sveitsin Saksaksi tai Saksaksi. Kiitos ja anteeksi yllämainitut. Pikku hiljaa kuitenkin alkaa myös itseltä paremmin ja paremmin löytymään nuo liiblit, mittelliniät, töggelit, uflueget ja erfolgit. Tosin repeilystä päätellen ei aina ihan tuo lausuminen natsaa. Positiivista on se, että ollaan naurun puolella itkun sijaan. Positiivista on niin ikään se, että veskari- ja sulkapallolegenda Jussi Heikkinen ei ole tekemässä käännöksiä Suomen kielelle, vaikka herraa muuten olisikin kiva tavata pitkästä aikaa. Saattaisipa tuo Römperin rälli-inglish harjoitusten vetäminen aiheuttaa hilpeyttä muidenkin tuttujen keskuudessa. Sanavarastoa yritetään kuitenkin täydentää hitaasti, mutta varmasti mm. joukkueen koutsille tekemän Deutsch - Schweizerdeutsch - English - Finnish sanaston avulla.

Mainittakoon vielä, että työsanaston lisäksi täytyy olla tietysti vapaa-ajan sanasto, tuosta sanastosta ensimmäisenä opin "Ein suuremost mit alcohol bitte". En tiedä mitä tarkoittaa, mutta tulos tilatessa on aina mainio, joten toimii. Tälle lauseelle oli ja on ollut käyttöä aina silloin tällöin treenien jälkeen terassilla, kun koutsitiimin kanssa on purettu illan treenejä.

Jos heti alkuun haetaan jotain pientä eroa Suomeen, niin se on pelaajien päivärytmi. Treenit alkavat ja loppuvat todella myöhään. Aamut alkavat aikaisin ja työ- sekä koulupäivät ovat pitkiä. Tämä tarkoittaa sitä, että harjoitukset eivät ala koskaan ennen ilta seitsemää, koska päivän rutiineista ei ole aiemmin mitään toivoa ehtiä ennen tuota paikalle. Ja useat tulevat tuolloinkin suoraan päivän askareista. Normi aikataululla alkulämmittely aloitellaan seitsemältä tai puoli kahdeksalta, tehdään fysiikkaharjoitus ulkona, ja vedetään siihen päälle tunnin tai puolentoista tunnin laji loppuverryttelyineen. Ja paljon se kello sitten jo olikaan? No se on helposti vähintään puoli kymmenen. Tiistain harjoitusten osalta tuo lopettamisaika on 22:30. Osa pelaajista matkustaa vielä tunnin verran kotiin harjoitusten jälkeen. Kello soi aamulla klo 5:30 ja 7:00 välillä riippuen pelaajasta. Asettaa muuten haasteita. Ei pelkästään joukkueen ja yksittäisten pelaajien treeniohjelmien suunnitteluun, vaan alussa myös itselle normi vuorokausirytmin kanssa. Tuohon kun lyödään normi jutustelut joidenkin pelaajien kanssa harjoitusten jälkeen, treenien nopea purku valmennuksen kesken ja avot, kotona ollaan puolen yön jälkeen. Suomessa siis yhden jälkeen yöllä. Meni muutama päivä tuohon totutellessa. Vaikeuksia olisi saattanut tulla, jos alla ei olisi ollut Espanjan reissun päivärytmi, joka ei varsinaisesti ollut seitsemältä illalla nukkumaan.

Pelaajien osalta korostuu tällaisessa tilanteessa unirytmistä, ruokailurytmistä ja ylipäätään harjoittelun, arkirutiinien, ravinnon ja levon tasapainosta kiinni pitäminen tiukoista päivistä huolimatta. Muussa tapauksessa ei ole mitään toivoa edes yrittää harjoitella huipun vaatimalla tasolla. Voin sanoa, että elellään tällä hetkellä monen osalta "sillä siklalla" ja pelaajan itsensä lisäksi valmentajan vastuu on suuri, että ei mennä överiksi. Itse on joutunut sopeutumaan, kikkailemaan, muuttamaan ja joustamaan joissakin suomessa normaaliin harjoittelurytmiin itsestään selvyyksinä kuuluvista asioista ja muokkaamaan niitä tänne paremmin sopiviksi. Vielä on tilanne kuulemma jaksamisen suhteen "alles gut". Ja se myös näkyy. Joukkue on motivoitunut, tekee töitä ja on sitoutunut. Mihin se tulevalla kaudella riittää, siitä en osaa sanoa pienintäkään arviota. Eikä se edes ole olennaista tällä hetkellä. Riittää,että pääasiat ovat kunnossa. Joukkueella on joukkueena ja yksilötasolla kova halu kehittyä ja ennemmin tai myöhemmin se tulee näkymään myös tuloksissa.

Tämän päivän oma rytmi oli aamulla klo 06:45 ylös, kuppi tai pari kahvia ja hallille valmistautumaan aamutreeneihin, jotka alkoivat klo 08:15. Treenien jälkeen räpelsin tovin kuntosalilla ja opiskelin omatoimisesti tunnin Saksaa. Ei meinaa kyllä lähteä yhtään tuo Saksa. No yritettävä on. Tämän runoilun jälkeen on tovi aikaa ennen, kun valmistelen illan treenit, jotka siis loppuvat klo 22:30. Kotona ollaan siis noin puolen kahdentoista aikaan yöllä. En valita. Mukavaa aikaahan tämä on, ja on ollut.

Palaillaan taas asiaan, kun sopiva väli löytyy.

Uf Wiederluege,

Römperi